tiistai 28. toukokuuta 2013

Yhdestoista pohde: preskriptivismin ja deskriptivismin välinen kuolematon taistelo, osa 362,5

Kirjoittanut Petri Jones

Kuni viimeksi heidät tapasimme sanan säiläin sivallusten suhistessa ilmain halki, pitivät Sieluinvälisen Rakkauden Suurvisiiri sekä Miehisyyden Mannerlaatta keskustelunalaisena teemana lainausmerkkein oikeaoppista käyttöä engelsmannein kielessä. Jännyyden äärellä he jatkoivat tovin jos toisenkin, mutta kun päivänvalo haipui ja ehtoo sai, oli aihe muuntanut muotoaan generaalimpaan suuntaan - puhunta-akti kosketteli koko kieliyhteisöä; siihen liittyviä kielenkäytön normeja ja standardeja!

Tämän temaattisen kokonaisuuden hellään syleilyyn päädyttiin, kun herrasmiehet alkoivat toistensa ohitse puhua; Rintala logiikan, Jones ns. "normaalijunttien" kielellä. Vaikka kyseessä olevaa keskustelua ei - minkä Rintala aiheellisesti huomiokenttiimme saattoi - normaalijuntti tyypillisesti ihastellen tavaa, väitti Jones silti seuraavaa:

Normaalijuntti tulee ottaa huomioon. Olemme osa kieliyhteisöä, emme irrallisia dumle-singulaareja.

Rintala kavahti väitettä. Preskriptivisminsä kuulsi läpi kommentistaan (eritoten, kun miesi sen hetikohta seuraavassa kommentissa itsekin esiintoi):

Normaalijuntti käyttää kieltä väärin ihan vitun jatkuvasti.

Jones junttien avuksi, kotoisaan seuraan, riensi kyseenalaisen, suorastaan juntihtavan huumorin keinoin:

Ei käytä kieltä väärin normaalijuntti, käyttää eri tavoin!

Sydämmellisesti käyttää!

Rintalan kanta järkähtämättömänä pysyi, ja niin argumentoinnin äänet kiirivät ympär Internetin synkkiä salomaita. Niin olivat kauniita taistelon äänet, että ne tähän ja sitä kautta silmäinne etehen välihuomautuksitta saatamme dynaamisen ekvivalenssin nimissä; emmehän halaja reaktioitanne liiaksi muuttaa sinänsä nokkelien sutkautustemme avulla.

JJR: "Jos poikkeaa kirja- ja yleispuhekielen standardeista, käyttää väärin."

PJ: "Standardit ovat eliitin propagandaa. Valtastruktuureja. Luotua todellisuutta. Normit vittuun."

PJ: "Kielen tulee olla kommunikatiivista, ei normatiivista."

PJ: "*Kieli on"

JJR: "Jos lähdetään lingvistisestä anarkiasta, tulisi mikä hyvänsä äänne- ja merkkijono osaksi mitä hyvänsä kieltä. Se ei palvelisi kommunikaatiota."

JJR: "hyväksyä osaksi*"

JJR: "Tänään "sydämmellinen", huomenna "ksuygbskkkaahhyyyy6"!"

PJ: "Kielet ovat kehittyneet pitkälti ilman standardeja; ne ovat onnistuneet palvelemaan kommunikaatiota hyvin. Ei ole syytä olettaa, että kommunikaatio olennaisesti vaikeutuisi arvottamisen ja normittamisen ja standardoimisen ja elitismin ja preskriptivismin vittuun heittämällä."

PJ: "Olen valmis hyväksymään sanan "ksuygbskkkaahhyyyy6", jos suurin osa kieliyhteisön jäsenistä sen merkityksen ymmärtää."

PJ: "Luulen kuitenkin sen poistuvan kielestä luonnollisesti, kun sitä käyttävät henkilöt havaitsevat, etteivät he ko. sanaa käyttämällä kykene haluamiaan ajatuksia kommunikoimaan."

JJR: "Olen ihan vitun eri mieltä, ja luultavasti asiaa tarkemmin harkittuani keksin sille jonkin ihan vitun hyvän perustelun."

PJ: "Runkkaile sinä siellä norsunluutornissasi aikasi, eiköhän sieltä tosiaan jotain perusteluita löydy elitismille ja oman persivoidun valta-aseman pönkittämiselle. ;)"

JJR: "Standardit voivat muuttua ajan kuluessa, mutta niitä tarvitaan, jotta kommunikaatio saavuttaa mahdollisimman suuren yleisön? HA!

Ja tarkennan: Kirjallisuuden ja viestinnän tuottaminen murteilla ja slangeilla sekä nuorekkailla ilmaisuilla ja henkilökohtaisella tyylillä (pilkut vittuun ja yhdyssanat erikseen esimerkiksi) rajoittaisi sanoman yleisöä, sillä kaikki eivät välttämättä ymmärtäisi sitä tai ainakin se olisi hyvin hankalaa.

Standardit palvelevat siis kommunikaatiota ja tiedonvälitystä - siispä ne ovat hyvin humaani ja koko kansan etua syleilevä ilmiö.
"


PJ: "Voimme toki ottaa esimerkkejä, jotka palvelevat tiettyä tarkoitusperää. Minäkin voin ottaa esiin byrokratiakoneiston tuottaman virkamieskielen, joka on hyvin pitkälle standardisoitua, mutta jota suuri osa kieliyhteisöstä ei ymmärrä tai ainakin sen ymmärtäminen on hyvin hankalaa.

Myös eri kielet rajoittavat sanoman yleisöä; voisimme siirtyä yhteen, standardisoituun maailmankieleen. Se vain olisi kulttuurisesti köyhdyttävä muutos.
"


JJR: "Jälkimmäinen argumentti ei päde, koska standardit eivät hävitä murteita. On ero sen välillä, tiedottaako viranomainen koko kansalle maailman taoahtumista vai puhuuko naapurin Teuvon kanssa sirkkelin käytöstä.

Samoin olisi suotavaa, jos olisi standardisoitu ja kaikkien ihmisten ymmärrettävissä oleva maailmankieli (esperanto), jota voitaisiin käyttää kansainvälisessä viestinnässä. Kansojen omia kieliä se ei hävittäisi.

Mitä tulee virkakoneiston käyttämään kieleen, se voidaan ajatella byrokraattien tribaaliryhmän käyttämäksi murteeksi. Se seuraa standardeja, mutta en väittänytkään, että kaikki standardisoitu kieli on kaikkien ymmärrettävää.
"


JJR: "tapahtumista*"

PJ: "Olemme päätymässä hivenen yhteneväisempään näkemykseen. Standardit kylläkin hävittävät murteita; se on dokumentoitua faktaa. Suomessa ollaan esimerkiksi hyvin pitkälti siirrytty murteista yleiskieltä huomattavasti lähempänä oleviin aluepuhekieliin pitkälti sen takia, että lähiyhteisön merkitys yksilölle on pienentynyt ja elinpiiri laajentunut. Murteiden vaaliminen vaatii tietoista työtä, ja koska tätä työtä tekee vain pieni kulttuurisesti valveutunut joukko, eivät todelliset murteet kovinkaan elinvoimaisia ole.

Kyseenalaistan myös väitteen etteikö maailmankieli köyhdyttäisi ja samankaltaistaisi kansojen omia kieliä, vaikkakin tämänhetkisessä ilmapiirissä, ihmisten samaistuessa valtioihin paikallisyhteisöjen sijaan, lienee se epätodennäköisempää. Toki myös yleisesti nimenomaan maailmankieleksi hyväksytty maailmankieli puuttuu, jollei englantia sellaiseksi lasketa.

Virkakoneiston kieltä ajattelen ammattislangina, se oli esimerkki, jonka nostin esiin lähinnä vastaavankaltaisena ääripäänä kuin vaikka txtspk (tai mainitsemasi "pilkut vittuun ja yhdyssanat erikseen" -mentaliteetti; tämä tosin ei niin marginaalinen ole) - sitä käyttävä ryhmä on laajahko, mutta nähdäkseni kuitenkin marginaalinen vaikutukseltaan kielen yleisempään kehitykseen.
"


JJR: "Hyväksyn väitteesi dokumentoidusta faktasta. Hallussani ei ole aiheesta tietoa. Totean kuitenkin, että kielen standardisoitumista en usko voitavan pitää syynä murteiden kuolemaan, vaan yhteiskunnan muutos liittyy laajemmin modernisaatioon. Kielen standardisoituminen on pikemminkin sen vaatima seuraus, samoin kuin murteiden katoaminenkin."

PJ: "Kielen standardisoituminen lienee järkevää nähdä yhteiskunnallisen muutoksen yhtenä osana, mi on seurausta modernisaatiokehityksestä,​ mutta näkisin murteiden katoamisen johtuvan itse modernisaatiosta epäsuoremmin ja standardisoitumisesta suoremmin. Näkisin tämän kuitenkin vaikeaselkoisena kokonaisuutena syy-seuraus-suhteiden selkeämpää hahmottamista ajatellen."

JJR: "Näen yksinkertaistetussa muodossaan modernisaation johtaneen standardisoitumiseen ja sen murteiden heikkenemiseen."

PJ: "En näe mielekkäänä rakentaa vasta-argumentteja tälle kommentille. Yksinkertaistuksesi on sellainen, jonka voin hyväksyä todennäköisenä."

Ja katso: sopuisa päätös! Tähän äärimmäisen harvinaiseen feelgood-hetkeen toverusten välillä lienee hyvä rakentaa hutera päätäntö tämänkertaiselle pohteellemme. Sitä virkaa suorittaa tämä kappaleentynkä. Ensi pohteeseen, rakkaat lukijat - runkkailkaa toki siihen saakka valintanne mukaan joko norsunluutorneissanne tahikka sitten normaalijunttein ympäröimänä! ;)